Kirjoittajalta Sirpa Papinaho

Taiteilija, muotokuvamaalari, valokuvaaja, Kulttuurilehti Eliaksen päätoimittaja

Näin valmistui muotokuvamaalaus Osuuskauppa Maakunnalle, Kajaaniin.

Tammikuun alussa 2020 paljastettiin maalaamani muotokuva Osuuskauppa Maakunnan pitkäaikaisesta hallintoneuvoston puheenjohtajasta E. Karppisesta. 

Osuuskauppa Maakunta on kainuulainen S-ryhmän maakuntakonserni, jonka pääkonttori on Kajaanin Prismassa. Sinne yllä oleva muotokuvamaalaukseni päätyi. 

Muotokuvataulun paljastus tapahtui 13.1.2020 Break Sokos Hotel Vuokatissa hienossa ja lämminhenkisessä juhlatilaisuudessa, jonka yksi ohjelmanumero taulunpaljastus oli. Oli hienoa ja sydäntä lämmittävää saada olla mukana tuossa juhlatilaisuudessa aviomieheni kanssa. 

Muotokuvataulun valmistelu alkoi kesäkuussa 2019

Taulun tilaaja oli hyvissä ajoin liikkeellä ja tiedusteli muotokuvan maalaamisasiaa kesäkuun lopussa. Taulun valmistumistoive oli marras-joulukuu 2019 ja se sopi hyvin työkalenteriini, jota saatoin järjestellä taulutiedustelun takia.

Kajaanin Prisma on aivan rautatieaseman vieressä. Menin sinne tapaamaan muotokuvamaalauksen tilaajia ja muotokuvataulun mallia. Reissu oli näppärä tehdä junalla.

Varaan aikaa muotokuvamaalaukseen kolme kuukautta, ja koska minulla on aina muotokuvatilauksia ja muita töitä jonossa, oli hyvä, että tilaaja oli ajoissa liikkeellä.

Matkustin Kajaaniin 1. elokuuta 2019. Sain kuulla toiveita taulun suhteen. Tutustuin aiempiin maalauksiin ja paikkaan minne muotokuvataulu tulee. Tärkeää oli myös jutella taulun mallin kanssa, tarkkailla miltä hän näyttää, miettiä millaisia valokuvia hänestä ottaisin, mikä olisi paras kuvakulma muotokuvamaalausta ajatellen, lisäksi missä olisi paras valaistus valokuvaamista varten.

Seuraavana päivänä kotiin Vantaalle saavuttuani lähetin ottamiani valokuvia sähköpostilla taulukuvan valintapäätöstä varten. Toki minulla oli jo oma kuvasuosikkini ja se sattui hyvin yksiin muiden osapuolien kanssa.

Luonnospiirros taulusta ensin hyväksyttäväksi

Luonnospiirrosta piirtämässä puuvärikynillä ruskealle pariisinpaperille muotokuvamaalausta varten.

Kun valokuva, josta muotokuvataulu maalataan, oli valittu, tein tulevan taulun kokoisen (63×85 cm) luonnoksen ruskealle pariisinpaperille. Lähetin piirroksen sähköpostilla hyväksyttäväksi 13. elokuuta 2019.

Piirsin luonnoksen puuvärikynillä. Vaalealla värillä, muttei ihan valkoisella, ”kohotin esiin” valkoiset kohdat, kuten kauluspaita ja taskuliina. Siniharmaalla tein varsinaisen piirroksen, ja sillä myös väritin muotoja puvuntakin varjokohtiin. Takin valokohtia en värittänyt ollenkaan.

Kasvoille tein saman: vaalealla värillä valokohdat näkyviksi, piirteet, ääriviivat siniharmaalla, mutta kasvojen varjokohtiin laitoin punaruskeaa ihon lämpöä kuvaamaan. Myös kädet piirsin samalla periaatteella.

Hiuksiin, päälaelle osui valokuvatessa hyvin kattolampun kohdevalo, joka toi tukan kiillon ja pään muodon kauniisti esiin. Päävalo kasvoille tuli suuresta neuvotteluhuoneen ikkunasta, vasemmalta.

Luonnostellessa suunnittelen tulevan taulun rajauksen, sommittelun ja taustan. Tutkin myös mistä suunnasta tulee päävalo, mistä sivuvalo, tuleeko heijastuksia ym. kuinka valo ja varjo muotoilevat henkilöä taulussa.

Luonnospiirros ei ole niin tarkka yksityiskohdiltaan ja vahva väreiltään kuin öljyvärimaalaus. Luonnospiirros on vain alkuverryttelyä, tutustumista mallin kasvoihin, mittasuhteisiin ja ideointia miltä kokonaisuus tulisi näyttämään.

Käytin hiukan myös pastelliliituja, kun hahmottelin tauluun taustaa, ns. studiotaustaa, jossa ei ole mitään rekvisiittaa, vaan vain väri, valoa ja varjoa, jotka korostavat taulun henkilöä mahdollisimman hyvin, tuovat tauluun syvyyttä, tilan tuntua ja kolmiulotteisuutta. 

Luonnospiirros muotokuvamaalausta varten valmiina.

Luonnospiirroksen tarkoituksena on antaa taulun tilaajalle suurpiirteinen mielikuva miltä tuleva taulu, muotokuvamaalaus tulisi näyttämään. Näin hän saa tietää mitä on tilaamassa, vaikkakin etukäteen töihini tutustuneena toki käsitys maalaustyylistäni on tilaajalle jo muodostunutkin.

Luonnos, alkuajatus valmiista taulusta muuttuu toki maalaamisen aikana ja valmis työ voi poiketa paljonkin taulua varten tehdystä luonnoksesta, koska öljyvärit ovat voimakkaammat jäljeltään kuin värikynät tai pastelliliitu. Tilaaja ja malli saavat kuitenkin sähköpostilla vaihekuvia taulun etenemisestä ja saavat vaikuttaa lopputulokseen, joten lopputulos ei tule yllätyksenä – paitsi jos niin halutaan.

Muotokuvan maalaaminen alkaa

Kun luonnos oli hyväksytty, oli aika aloittaa taulun maalaaminen. Ensimmäiset siveltimenvedot vedin elokuun loppupuolella 2019.

Muotokuvamaalauksen ensi siveltimen vedot kiilakehyksille pingoitetulle kankaalle ruskealla, tärpätillä ohennetulla öljyvärillä.

Sitä ennen olin siirtänyt luonnoksen piirroksen kiilakehyksille pingoitetulle kankaalle lyijykynällä. Sen jälkeen vahvistin lyijykynäviivat ohuella, tärpätinsekaisella, ruskealla öljyvärillä, joka työvaihe on siis kuvassa meneillään.

Yleensä teen okran värisen sävypohjan, mutta nyt halusin tehdä toisin. Kellertävä alusmaalaus kun saa päälle maalattavan sinertävän värin hehkumaan ja loistamaan liian voimakkaana, ja nyt halusin välttää sitä. Sen sijaan tein alusmaalaukset alueittain joihinkin alueisiin tärpättiin ohennetulla, kunkin alueen mukaisella keskisävyllä.

Ensimmäiseksi taulussa valmistuivat solmio ja kauluspaita

Ensimmäiseksi maalasin muotokuvamaalauksessa solmion ja kauluspaidan.

Tarkemman maalaamisen aloitan milloin mistäkin – nyt aloitin solmiosta ja kauluspaidasta. Syyskuun 2019 alkupäivät olivat tässä vaiheessa menossa.

Toki siinä on syynsä, miksi aloitin näistä kohdista ensimmäisenä: Kauluspaita on taulun vaalein kohta ja solmion tummat raidat ovat taulun tummimmat kohdat. ”Musta” ja ”valkoinen” määrittävät muut värisävyt ja niiden voiman.

Lisäksi solmion valokohdat, kiilto, paidan kauluksen muoto valoineen ja varjoineen tuo heti elävyyttä ja vahvistaa mielikuvaani valmiista taulusta, päävalon suunnasta, tilan tunnusta, jolloin taulun maalaamista on helppo jatkaa, kun osa taulusta on jo valmis ja vain seuraan konkretisoituvaa mielikuvaa valmiista taulusta.

Seuraavaksi maalausvuorossa kasvot, hiukset ja puvun takki

Yksityiskohta, lähikuva kasvojen maalaamisesta muotokuvataulussa: Silmä, hiukan nenää, korvaa ja hiuksia.

Syyskuun 2019 puolivän jälkeen aloitin kasvojen maalaamisen. Olin jo tätä ennen maalannut suurpiirteisesti taustan, myös hiukset, ja niiden maalaamista jatkaisin myöhemmin lisää.

Kasvojen maalaamisessa kiinnitin huomiota valoihin ja varjoihin, päävalon suuntaan, tarkkoihin yksityiskohtiin, näköisyyteen. 

Silmät ovat aina muotokuvieni tärkein kohta ja niihin haluan syventyä erityisesti. Tavoitteeni on, että niistä tulee mahdollisimman elävät ja tunnistettavat, taulun mallin omat silmät. Toivon aina, että taulun katsojalle tulisi tunne, että hän katsoo ”eläviin silmiin”, ja että hän aistisi muotokuvassa olevan henkilön hengen.

Silmien juonteet ja naurunrypyt tein tummahkolla ruskealla, mutta tumma väri jää päälle maalattavien vaaleampien maalikerrosten alle piiloon, kuultamaan päälle maalatun öljyvärin alta. Lukuisat maalikerrokset ovat minun tekniikalleni ominaista. 

Yksityiskohta muotokuvamaalauksesta: viimeistelyvaiheessa koviin ja kiiltäviin puvuntakin nappeihin laitoin valopisteet, myös metalliseen solmioketjuun.

Kun kasvot olivat suurin piirtein maalattu, aloin maalata puvun takkia. Kasvojen maalaaminen jatkuisi myöhemmin.

Puvun takin maalasin melkolailla valmiiksi kerralla, aiemmin maalaamani pohjamaalauksen päälle, mutta nappien kiillon ja napit kiinni pitävät ompeleet tein myöhemmin, takin yksityiskohtien viimeistelyvaiheessa, johon kuului myös kullanvärisen solmioketjun maalaaminen.

Pienet valokohdat, kiillot, kovissa ja kiiltävissä napeissa ja metallissa ovat piste iin päälle. Ne tekevät taulusta valmiin.

Maalausvuorossa kädet

Käsien maalaaminen on mukavaa, tosin joskus melkoisestikin aikaa vievää, koska taulun käsistä pitää tulla tunne, että ihon alla on luita ja lihaksia. Käsiin, kuten kasvoihinkin, tulee monia maalikerroksia.

Ihon karheus ja elämän aikana tehtyjen töiden jäljet on näyttävä käsissä, myös taulussa. Työmiehen kädet ovat erilaiset kuin nuoren naisen kädet.

Kirjallinen sopimus taulun maalaamisesta

Ennen töiden aloittamista teimme kirjallisen sopimuksen taulun maalaamisesta. Vuodesta 2012 lähtien on ollut käytäntönäni sopia muotokuvatöistä kirjallisesti.

Laitoimme sopimukseen luonnollisesti muotokuvan koon, rajauksen ja tyylin, kuuluuko kehystys hintaan vai ei, ja työn valmistumis- ja maksuaikataulu. Maksuaikataulu tarkoittaa sitä, että maalauksesta maksetaan sopimuksessa määritelty summa tietyn työvaiheen hyväksymisen jälkeen. 

Muotokuvamaalarin paletti, jolla sekoitettuna eri värisiä maalisekoituksia.

Työvaiheita taulun tilaaja ja taulun malli saivat nähdäkseen ja hyväksyttäväkseen, kommentoitavaksi sopimuksen mukaisesti sähköpostitse seuraavasti: 
– Kun taulun luonnospiirros oli tehty
– Kun muotokuvasta oli noin 50-70% valmista ja kasvot noin 80% valmiit
– Viimeinen hyväksymisvaihe oli, kun taulu oli kokonaan valmis ja kehystykseen vietävissä.

Lisäksi sopimukseen kirjattiin reklamaatioehto: Jos tilaaja ei ole tyytyväinen tauluun, miten silloin toimitaan puolin ja toisin, sekä mitä siinä tapauksessa tehdään, jos minulle, taulun maalaajalle tapahtuu jotain, etten pystykään maalaamaan taulua loppuun.

Tällainen sopimus on työteon kannalta hyvä, koska se turvaa molemman osapuolen oikeudet ja velvollisuudet.

Taulu kehystettäväksi

Muotokuvataulu kehystettäväksi. Kehystäjä, Simolan Taide ja Kehys, valitsi muutaman kehysvaihtoehdon taulun tilaajan valittavaksi.

Marraskuun 2019 alussa vein taulun kehystettäväksi Lahteen, Simolan Taide ja Kehys -liikkeeseen, jossa olen kehystyttänyt kaikki tauluni vuodesta 1998 alkaen.

Luotan aina kehystäjän ammattitaitoon ja annan hänen ehdottaa kehyksiä. Hänellä on vuosien kokemus ja kehittynyt silmä, jolla osaa katsoa tauluun parhaiten sopivan kehyksen.

Tuollaisen yllä olevan kehysvalokuvan lähetän taulun tilaajalle, jos olemme sopineet, että kehystytän taulun. Näin taulun tilaaja saa valita haluamansa kehyksen. Toki minulla ja kehystäjällä on aina oma kehyssuosikki, ja kerromme sen taulun tilaajalle, jos hän ei osaa päättää minkä kehyksen valitsisi.

Kaikki kehysvaihtoehdot, kehysproifiilit lähikuvassa hintoineen.

Kehystäjä laskee myös aina kullekin kehykselle hinnan, ja laitan hyvin usein myös tällaisen kuvan sähköpostilla edellisen kuvan lisäksi mukaan kehyspäätöstä varten, jos taulun tilaaja maksaa kehykset.

Tällaisesta kuvasta näkee paremmin kehysten profiilin, miltä kehys näyttää. 

Tilaaja kävi oheiset kuvat saatuaan katsomassa muotokuvataulun tulevasta sijoituspaikasta, neuvotteluhuoneesta, millaisia kehyksiä aiemmissa muotokuvatauluissa on, ja valitsi sen perusteella kehyslistan n:o 1. Se oli myös minun ja kehystäjän suosikkikehys.

Kun taulu oli kehystetty, kehystäjä lähetti taulun hyvin pakattuna tilaajalle.

Lähikuva, rajaus valmiista muotokuvamaalauksesta, kasvoista, rintakuva. Kasvojen yksityiskohtien maalaaminen. Silmät ovat sielun peli.

Muotokuvien tilauksia mukava määrä

Lyijykynällä lapsen muotokuvaa piirtämässä.
Muotokuvapiirros alkuvaiheessa. Lyijykynäpiirros lapsesta.

Muotokuvamaalausten ja -piirrosten kysyntä on kasvanut mukavasti. Liekö taloudellisesta tilanteesta johtuvaa, taiteen arvostuksen lisääntymisestä, vai mistä syystä muotokuvia tilataan, mutta muotokuvatilausten määrä on selvästi lisääntynyt. Se on minusta tietenkin mukavaa, sillä tykkään tehdä muotokuvia – ja tuohan se yrittäjän pakollisiin maksuihin rahaa, jota onneksi jää vähän elämiseenkin.

Lyijykynäpiirrokset lapsista.

Muotokuvia tilataan lahjaksi. Eräät isovanhemmat tilasivat oheiset lyijykynäpiirrokset kahdesta lastenlapsistaaan lahjaksi lasten vanhemmille.

Toiset vanhemmat tilasivat jokin aika sitten tyttärelleen häälahjaksi kookkaan muotokuvapiirroksen tyttärensä ja tämän aviomiehen kihlajaiskuvasta, josta tuli erittäin kaunis, heleänraikas ja romanttinen puuvärikynäpiirros. Tilaajat ja lahjan saajat olivat erittäin tyytyväisiä piirrokseen, mutta halusivat, ettei piirrosta julkaista missään. Ymmärrän sen ja totta kai kunnioitan heidän päästöstään.

Muotokuva Eerosta tämän lapsuuskuvasta. Eeron ystävä tilasi muotokuvan Eerolle 50-vuotislahjaksi.
50-vuotislahja miehelle. Puuvärikynäpiirros Eerosta, tämän lapsuudenaikaisesta koulukuvasta 50-vuotislahjaksi Eerolle hänen ystävältään, Markolta.

Muotokuvia tilataan myös 50- ja 60-vuotislahjaksi. Ohessa oleva puuvärikynäpiirros meni Orimattilaan Eerolle 50-vuotislahjaksi. Tilaaja toivoi, ettei piirroksessa muuteta mitään, vaan muotokuvaan piirretään kaikki mikä valokuvassakin on. Oli mukavaa saada 50-vuotisjuhlasta piirroksen tilaajan, Markon, viesti, että lahjan saaja ja tämän perhe ovat kaikki erittäin tyytyväisiä muotokuvaan, ja että muotokuva herätti Eeron mieleen mukavat lapsuusmuistot.

Tällä hetkellä maalaan 50-vuotislahjamuotokuvaa, joka menee Porvooseen miehelle. Tilaajina on useampi henkilö, jolloin hinta/tilaaja jää edulliseksi. Muotokuvataulun saajana on 50 vuotta täyttänyt mies, jonka kävin Porvoossa valokuvaamassa muotokuvataulua varten.

Myös Lahden Mieskuorolle piirsin huhtikuussa vuosittaiset Vuoden veli -piirrokset, joilla kuoro haluaa kunnioittaa keskuudestaan valittua ansioitunutta kuorolaista.

Muotokuvapiirros Lahden Mieskuoron Vuoden veljestä. Lyijykynäpiirros.
Lahden Mieskuoro, Vuoden veli 2018. Lyijykynäpiirros.

Maalasin piiloon palasiksi hajonneen Kerimäki-seinälautasen korjausjäljet – kuvat ennen ja jälkeen

Vanha Kerimäki-lautanen maalaamista odottamassa palasten yhteen liimaamisen jälkeen

Muotokuvamaalaamisen ohessa harrastan kuvanveistoa ja käyn Lahdessa Harjulan kansalaisopiston kuvanveistossa kerran viikossa, aina tiistaisin. Istuimme jälleen kerran kaikki kuvanveistokurssilaiset pitkän kahvipöydän ääressä kahvitauolla, kun kurssin opettaja, lahtelainen kuvanveistäjä Reijo Huttu näytti meille korjaamaansa Kerimäki-seinälautasta.

Vanha Kerimaki-lautanen maalaamista odottamassa, halkeamia piiloon maalattavaksi.

Seinälautanen oli omistajallaan jossain vaiheessa hajonnut ja mennyt palasiksi. Reijo oli luvannut korjata lautasen ehjäksi ja oli vakuuttanut lautasen omistajalle, että se onnistuisi kyllä. Nyt vaan tarvittaisiin maalaria viimeistelemään työ.

Vanha Kerimaki-lautanen maalaamista odottamassa halkeamia piiloon maalattavaksi

– Löytyisikö tästä porukasta taitavaa maalaria, joka saisi maalattua nämä liitoskohtien jäljet piiloon? Reijo kysyi.

– Jos taiteilijan öljyvärit siihen käyvät, voisin kokeilla, sanoin.

Taiteilijan öljyvärit kuulemma kävisivät hyvin, joten Kerimäki-seinälautanen pakattiin pahvin sisään, sujautettiin isoon kassiin ja se tuli junassa mukanani Vantaalle.

Vanha Kerimaki-lautasen paikkamaalauksen maalit sekoitettuna, öljyvärejä paletillaKotona kaivoin öljyvärimaalini esille ja sävyjen sekoittamiseen löytyi heti oikeat öljyvärit, sillä silmäni on maalausvuosien aikana harjaantunut nopeasti päättelemään värit, joista saan haluamani värisävyt ja -seokset. Värit olivat titaanin valkoinen, Napolin keltainen, keltaokra ja raw umber.

Vanha Kerimaki-lautanen maalaamista odottamassa halkeamia piiloon maalattavaksi myos reunaa maalattavana ja pohja.Yllä lautasen takaosa ennen korjausjälkien piiloon maalaamista ja alla piiloon maalaamisen jälkeen. Henkilön nimi, jolle palkintolautanen on osoitettu, on tehty epäselväksi kuvankäsittelyohjelmassa, jottei se näy julkisesti. Alla lautanen maalaamisen jälkeen.

 Vanha Kerimaki-lautanen maalattuna, lautasen takaosa, jossa vanhaa, käsinkirjoitettua tekstiä

Alla lautasen etupuoli ennen korjausjälkien piiloon maalaamista ja sen alla kuva, jossa korjausjäljet on maalattu piiloon.

En ryhtynyt halkeamia kokonaan piilottamaan, vaan peitin valkoiset paikkauskipsin jäljet. 

Vanha Kerimaki-lautanen maalattuna öljyväreillä, kuvanveistaja Reijo Hutun ensin kasattua lautanen paloista kokoon Sain peitettyä valkoiset kipsipaikkausjäljet niin hyvin lautasen ulkoreunalta, että maalattuani kohdan en vähän ajan päästä erottanut mistä kohtaa olin maalannut! Toki halkeamajäljet jäivät, sillä niitä en halunnut alkaa, eikä niitä tarvinnutkaan, tasoittaa. Kauempaa ja tietystä valon suunnasta katsottuna halkeamajälkiä ei näy juuri ollenkaan.

Tarinoita työstä: Toiveilla on taipumusta toteutua – toiveeni toteutuminen kesti 15 vuotta

Kun 19-vuotiaana maalasin joululahjaksi saamillani öljyväreillä elämäni ensimmäisen öljyvärimuotokuvan, joka oli kasvokuva alikersantista, kävi mielessä toive, että olisi mukava maalata sotilasmuotokuvia joskus lisääkin. Siihen asti olin vain lyijykynällä piirtänyt kaikenlaisia muunlaisia muotokuvia.

Ratsuväen perinnehuone Lahden Upseerikerholla ja sen muotokuvaseinä.

11 vuotta myöhemmin pääsin yllättäen käymään ensimmäistä kertaa elämässäni Lahden Upseerikerholla ja seisoin Ratsuväen perinnehuoneessa korkean muotokuvaseinän edessä. Seinällä oli kolmessa kerroksessa katon rajaan asti soikeita kasvomuotokuvia upseereista upeissa, kultaisissa ja koristeellisissa kehyksissään. Silmät ihastuksesta ymmyrkäisinä tuijotin muotokuvatauluja.

– WAU…! oli ensimmäinen ajatukseni. – Noita kun pääsisin joskus maalaamaan…!

Lahden Upseerikerhon iso sali erään muotokuvamaalauksen paljastustilaisuuden alussa.Parin vuoden päästä koin toisen yllätyksen, kun pääsin töihin Lahden varuskuntaan, Hämeen Rykmenttiin, ja sen videostudioon kirjoittamaan käsikirjoitusta Hennalan varuskunnan hostoriasta. Näytin valokuvakansiota muotokuvamaalauksistani osastoni päällikölle, joka näytti sitä muille. Sain kuulla, että Upseerikerhon muotokuvilla oli jo vakimaalarit, mutta ehkä myöhemmin he palaavat asiaan.

Määräaikainen työsuhteeni Hämeen Rykmentissä loppui ja ajattelin, että ehkei minua olekaan tarkoitettu upseerimaalariksi, joten päätin unohtaa asian.

Ehkä noin vuoden päästä törmäsin sattumalta isossa lahtelaisessa ruokamarketissa varuskunta-aikaiseen päällikkööni. Hän sanoi, että nyt kannattaisi lähettää heille tarjous muotokuvamaalauksista, koska pari komentajaa on vaihtumassa ja tarvittaisiin muotokuvamaalaria. Tein tarjouksen – ja sain muotokuvat maalattavakseni!

Siitä se sitten lähti. Tähän päivään mennessä olen maalannut muotokuvia Lahden Upseerikerholle yhteensä 18 kpl ja muutamia muita upseerimuotokuvia muualle Suomeen.

Muotokuvan paljastustilaisuus Lahden Upseerikerholla taiteilijan paikka pöydässä.
Lapsuudessani meille tuli Valitut Palat –aikakauslehti. Luin sitä paljon. Lehdessä oli siellä täällä lyhyitä ajatelmia, joita kirjoittelin silloin muistivihkooni, ja otin yhden motokseni. ”Kärsivällisyys kaikki voittaa.” Se on mottoni edelleen.

Toisen moton itselleni löysin myöhemmin Paulo Coelholta. ”If you can dream, you can do.”

Öljyvärimaalaus, käden maalaaminen vuorossa. Yksityiskohtia, verisuonia, valot ja varjot viimeistelyssä.Minulla on edelleen unelmia muotokuvamaalausten suhteen. Yksi muotokuvamaalaustoiveeni oli jo lähellä toteutua, kun vuonna 2014 pääsin tekemään tarjouksen Puolustusvoimain komentajan muotokuvamaalauksesta.

En tiedä toteutuvatko mitkään muutamista muotokuvahaavestani koskaan, mutta ei sillä ole enää niin suurta merkitystä, koska tähänastinen matkani muotokuvamaalarina on ollut upea ja ikimuistoinen.

Olen saanut ilahduttaa taiteellani monia ja olen saanut tavata monia mielenkiintoisia henkilöitä, joita en olisi koskaan saanut tavata ilman taidettani, ja päässyt paikkoihin ja tilanteisiin, joihin en olisi päässyt ilman muotokuvamaalauksiani.

Muotokuvamaalari, taiteilija Sirpa Papinahon Mannerheim-ristin ritarien kapt Paavo Kahlan ja maj Auvo Maunulan muotokuvamaalaukset paljastettiin 1.8.2008 Satakunnan Lennoston ruokalassa Ilmavoimien 90v.-päiväjuhlassa.Usein sanotaan, että ”tärkeintä on matka, eikä perille pääsy”, ja että ”toiveistaan pitää myös muistaa päästää irti, jotta ne pääsevät vapaasti lentämään universumiin universumin toteutettavaksi”. Olen huomannut, että toiveilla on taipumus toteutua, ja että kannattaa odottaa, sillä kärsivällisyys kaikki voittaa.

Helmi Säästöpankin muotokuvat paljastettiin Lahdessa

Maalaamani öljyvärimuotokuva ja piirtämäni lyijykynämuotokuva Helmi Säästöpankin eläkkeelle siirtyvästä toimitusjohtajasta Risto Seppälästä paljastettiin perjantaina 24.8.2018 Lahden Seurahuoneen Hämesalissa osana eläkkeellesiirtymis- eli läksiäisjuhlaa.

Molemmat taulut saivat oikein hyvän vastaanoton, ja läksiäisjuhla oli erittäin lämminhenkinen ja mukava.

Helmipankin toimitusjohtaja Risto Seppälän muotokuvamaalaus, oljyvarimaalaus- Taulu paljastettiin Lahden Seurahuoneella, Hämesalissa 24.8.2018.
Helmi Säästöpankin toimitusjohtaja Risto Seppälän muotokuva, oljyvarimaalaus. Taulu paljastettiin Lahden Seurahuoneella, Hämesalissa 24.8.2018.

Öljyvärimaalaus (koko n. 50×70 cm ilman kehyksiä) menee pankin tiloihin Lahteen ja lyijykynäpiirros ( koko: A3 ilman kehyksiä) menee Seppälälle kotiin. Lyijykynäpiirroksen toivottiin olevan enemmän graafisempi kuin valokuvan tarkka, joten siksi piirroksessa on vähän varjostuksia.

Helmipankin toimitusjohtaja Risto Seppälän muotokuva, lyijykynäpiirros.
Toisintomuotokuva voi olla myös piirros. Tässä A3-kokoa.

Taulut kehystettiin Simolan Taide ja Kehys -liikkeessä, Lahdessa, ja taulutelineet paljastustilaisuuden ajaksi oli myös edellä mainitusta liikkeessä lainassa.

Helmipankin muotokuvataulujen paljastus Lahden Seurahuoneella Hämesalissa.

Sauli Niinistö -muotokuvafinalisteja valitsemassa

Sain mielenkiintoisen ja yllättävän puhelinsoiton Ilta-Sanomien toimittajalta Simo Holopaiselta.

Toimittaja Holopainen kertoi Ilta-Sanomien järjestämästä Teen itse paremman Sauli Niinistön muotokuvan -kilpailusta, jonka Ilta-Sanomat järjesti nyt toukokuun alussa (2018), koska mosaiikkimainen, sadan taiteilijan yhteistyössä syntynyt ja toukokuun alussa paljastettu virallinen muotokuva presidentti Niinistöstä sai aikaan voimakasta vastustusta. Niinistön muotokuva kun poikkeaa ns. totutusta muotokuvakäsityksestä.

Kiiltävälasisessa Sanomatalossa on Iltasanomat-lehden toimitus, jossa kävin valitsemassa Sauli Niinistö -muotokuvakilpailun finalisteja.

Ehdotuksia paremmista presidentti Niinistön muotokuviksi oli Ilta-Sanomien toimitukseen  tullut kolmisenkymmentä ja toimittaja Holopainen kysyi olisinko kiinnostunut tulemaan valitsemaan toimitukseen saapuneista muotokuvaehdotuksista 10 muotokuvaa finaaliin. Tottahan toki olin kiinnostunut! Sehän on ihan kunnia-asia!

Tänään sitten kävin Sanomatalossa, Helsingissä, Ilta-Sanomien toimituksessa toimimassa muotokuvateostuomarina ja valitsin omat ehdokkaani Teen itse paremman Sauli Niinistön muotokuvan -kilpailun finaaliin.

Kaikki kolmisenkymmentä taideteosta olivat tietenkin erilaisia ja eri tekniikoin tehtyjä. Jotkut olivat teknisesti taitavasti toteutettuja ja joissakin töissä oli hyvä idea, mutta jota voisi vielä jalostaa eteenpäin. Valitsin joitakin näitä ns. keskeneräisiäkin finaaliin todeten, että hyvää ideaa ja taideteosta kannattaisi vielä jatkaa, jotta ne saisi valmiiksi. Toki pari-kolme työtä on sellaisia, jotka ovat mielestäni ihan valmiita.

Meitä oli kaksi tuomaria, minä ja Maarit Björkman-Väliahdet, joka on helsinkiläinen taiteilija sekä muotokuvamaalauksen opettaja. Minä olin paikalla ensimmäisenä ja sain valita omat ehdotukseni ensin. Maarit tuli hiukan myöhemmin paikalle ja valitsi sitten omat ehdotuksensa. Neljä samaa valintaa meillä taisi muistaakseni olla. Mielenkiintoiset keskustelut taideteokset saivat aikaan, mutta keskustelumme ja teosluonnehdintamme on kutistettu Ilta-Sanomien jutussa (alla oleva linkki) hyvin lyhyeen. Pääasia on kuitenkin finaaliin päässeet teokset ja niiden äänestäminen.

Tällä hetkellä äänestäneitä on 10 557 ja yhtä teosta on äänestetty selvästi enemmän kuin muita. Sijoista 2, 3 ja 4 on tiukka kisa käynnissä. Käykääpä linkistä äänestämässä!

IS 1.6.2018 ”11 tavallisten suomalaisten tekemää Sauli Niinistön muotokuvaa – äänestä, mikä on paras!” 

Mukavan yhteiskuvan meistä tuomareista tuomarointitilaisuuden jälkeen otti Ilta-Sanomien toimittaja Simo Holopainen, ja kuva on tietenkin jutussa mukana.

Muotokuvapiirros Oy Sisu Auto Ab:lle

Tuokokuun 24. päivä 2018 julkistettiin muotokuvapiirros karjaalaisesta yrittäjästä, Oy Sisu Auto Ab:n hallituksen puheenjohtajasta.

Muotokuva vain valokuvista piirtämällä. En tavannut mallia.

Muotokuva tuli yllätyksenä mallille, joten en tavannut mallia ollenkaan. Sain kuitenkin Sisu Autosta monia valokuvia muotokuvapiirrokseen tulevasta henkilöstä ja niiden perusteella tein muotokuvan.

Yksi valokuva oli kuitenkin ns. pääkuva, josta muotokuva haluttiin. Muut kuvat olivat hyvänä apuna kolmiulotteisten muotojen ja yksityskohtien hahmottamiseen, koska pääkuva oli otettu salamanvalon kera, joten se hiukan latisti kasvoja ja muotoja pääkuvassa.

Tilaaja sai kommentoida piirustusta koko ajan

Lähetin piirroksen valmistumisen eri vaiheista sähköpostilla tilaajalle valokuvia ja hän sai kommentoida koko ajan mitä muotokuvapiirroksessa pitäisi korjata. Koska en ollut nähnyt mallia ollenkaan, sain sillä tavalla arvokkaita ohjeita ja vihjeitä mitä pitäisi muokata ja korjata, jotta muotokuvasta tulisi mallin näköinen.

Muutaman sähköpostikommentointikerran jälkeen tilaaja ilmoitti, että nyt tämä näyttää oikein hyvältä. Mukavaa oli myös kuulla, että muotokuvapiirros oli onnistunut ja näköinen. Näköisyys ja tilaajan tyytyväisyys ovat minulle tärkeintä.

Vuoden Veli -piirros

Taas on se aika vuodesta, jolloin Lahden Mieskuoro valitsee keskuudestaan Vuoden Veljen.

Lahden Mieskuoron Vuoden Veli 2017. Lyijykynäpiirros, koko: A4.

Vuoden Veli saa tunnustukseksi muotokuvansa, lyijykynällä piirretyn, kuoron huoneiston seinälle ja kotiin hän saa myös muotokuvapiirroksen, joko lyijykynällä, puuväri- tai akvarellikynillä tehdyn.

Yleensä saan muotokuvapiirroksia varten valokuvia valitusta Veljestä, ja valittu joko tietää tai ei tiedä kohdalleen osuneesta, tulevasta huomionosoituksesta. Joissakin Vuoden Veli -piirroksissa Veljiksi valitut ovat tienneet asiasta ennen huomionosoituksen julkistuspäivää, ja jos on tarvittu valokuvaa muotokuvapiirrosta varten, henkilöt ovat tulleet käymään luonani kuvattavana ja yhdessä on katsottu mistä valokuvasta piirros tehdään.

Olen piirtänyt vuodesta 2003 alkaen Vuoden Veli -piirroksia Lahden Mieskuorolle. Tämä oli 17. piirros.

Piirros kehystettiin entiseen tapaan Simolan Taide ja Kehys -liikkeessä, Lahdessa.