Muotokuvamaalari
Taiteilija Sirpa Papinaho
 

Miksi maalaan muotokuvia?

Muotokuvien maalaaminen ja piirtäminen kiehtoo minua siksi, koska ihmisen kasvot, etenkin silmät ovat sielun peili. Haluan tutkia millainen persoona muotokuvamaalauksen kohteena on, ja yritän siirtää kokemukseni ja vaikutelmani taulumallista mahdollisimman elävänä kankaalle. 


Lahdesta Vantaalle

Olen vantaalainen taiteilija. Muutin Vantaalle nykyisen aviomieheni luokse 2014 alussa Lahdesta, jossa olen syntynyt ja asunut siihen asti. Sukunimenikin vaihtui, mutta vanhan sukunimeni, Papinaho, halusin säilyttää taiteilijanimenäni, koska sillä nimellä olen urani luonut ja sillä muotokuvataiteeni tunnetaan.


Perustin yrityksen vuonna 2000, koska yrittäjänä voin paremmin ja laajemmin tarjota asiakkaille kaikkea taiteellista osaamistani, kuten muotokuvataidetta, valokuvausta, videokuvausta, tekstien kirjoittamista ym. luovaa.


Piirtämisen taidot perintönä äidiltä ja isoäidiltä

Olen piirtänyt 4-vuotiaasta alkaen. Vanhempani toivat piirustuspaperia työpaikoiltaan ja kehuivat kovasti piirustuksiani. Kehuminen ja kannustaminen innostivat harjoittelemaan lisää.


Vasta 14-vuotiaana, 8:nnella luokalla koulussa (keskikoulussa) sain kuvaamataidon numeroksi 10, paras numero arvosteluasteikolla. Minulle oli tärkeää saada kymppi, koska äitini ja hänen äitinsä olivat hyviä piirtäjiä, mutta tärkeää se oli myös siksi, että sain arvion piirustustaidostani perheen ulkopuolisen henkilön antamana. 


Ensimmäinen muotokuvapiirros, lyijykynä


Ensimmäisen muotokuvan piirsin omasta rippikuvastani 16-vuotiaana. Se oli hyvin vaatimaton piirros. Halusin siinä kokeilla sopiiko minulle uudenlainen hiustyyli. Päätin silloin, että siitä alkaa muotokuvien sarja. 


Aloin piirrellä elokuvatähtiä ja lähipiirini henkilöiden muotokuvia. Harjoittelu kannatti ja piirustustaidossa tapahtui harppaus.

Marilyn, lyijykynäpiirros.


Clark Gable, lyijykynäpiirros.



Rakennuspiirtäjänä, kunnes taiteilijuus kutsui

Rakennuspiirtäjäksi opiskeluni aikana Lahden ammattikoulussa osallistuin muotokuvataiteellani SAKU:n eli Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto ry:n kulttuurikilpailuun ja voitin koulun karsintakilpailun. Pääsin valtakunnalliseen kilpailuun, jossa maalaamani muotokuvamaalaus öljyvärein tuli kolmanneksi. Se kannusti mukavasti. Toisena opiskeluvuotenani SAKU ry järjesti Alkon kanssa valtakunnallisen kirjoituskilpailun, johon osallistuin aiheella "Viina ei ole vitsi", ja kirjoitukseni sijoittui neljänneksi. Opiskelin taidetta kymmenisen vuotta eri kansalaisopistojen taidekursseilla, joista on ollut suuri hyöty maalaustekniikan oppimisen kannalta. Kirjoittamista harrastin erilaisilla kansalaisopistojen kursseilla. Osallistuin myös taidenäyttelyihin taiteellani.


Öljyvärimaalaus Lahden Rautatienkadulta. Rautatienkatu, näkymä pohjoisesta etelään, Lahti. Öljyvärimaalaus, koko kehyksien kanssa 97x77 cm.


Työskentelin rakennuspiirtäjänä arkkitehti- ja insinööritoimistoissa, ja silloin ei vielä ollut tietokoneita rakennuspiirtämiseen, vaan kaikki piirrettiin käsin. Olin töissä myös Upo Myymäläkaluste -yrityksessä (osa Asko-konsernia) piirtäjänä/tarjouslaskijana, mutta sitten taiteellinen kutsumus alkoi houkutella yhä enemmän. Myöhemmin menin myös opiskelemaan lehti- ja radiotyötä, jonka jälkeen pääsin Hennalan varuskuntaan, Hämeen Rykmentin videostudiolle töihin. Kirjoitin siellä Hennalan varuskunnan historiavideon käsikirjoituksen. 


Hennalan hovimaalari

Hämeen Rykmenttiin pääsyn ansiosta sain maalattavakseni ensimmäiset upseerimuotokuvat Lahden Upseerikerholle. Siitä se taiteilijan ura sitten oikein urkenikin. Perustin melko pian ensimmäisten komentajamuotokuvien jälkeen elokuussa 2000 oman yrityksen, nimeltään Grafigure. Nimi on yhdistelmä sanoista graafinen ja figuuri – teenhän figuratiivista eli esittävää taidetta, jossa määritelmän mukaan on usein ihmishahmoja.


Lahden Upseerikerho, Huollon perinnehuone, muotokuvakokoelma.

Huollon perinnehuoneen muotokuvakokoelmaa Lahden Upseerikerholla. Taulut, joiden päällä ei ole tekstiä, ovat maalaamiani. Lahden Upseerikerholla on kahdeksantoista maalaamaani muotokuvaa, Oulun Upseerikerholla kaksi ja Satakunnan Lennoston ruokalassa myös kaksi. Hämeen sotilasläänin komentajan muotokuvan olen maalannut myös. Muotokuvia olen tehnyt kaikkiaan vähän yli 350.


Vuonna 2006 valmistui dokumenttivideo "Hennalan hovimaalari", jonka teki Hämeen Rykmentin videostudion päällikkö Keijo Skippari. Itse hiukan karsastan hovimaalari-nimeä, mutta kun noin 15 vuotta maalasin muotokuvia Hennalaan, yhteensä 18 kpl, niin siinä mielessä nimitys lienee paikallaan. Tässä linkki Häme-Wikiin, jossa kerrotaan em. videosta sekä taiteilijuusvaiheistani.


Valokuvauskeikkoja, lehtityötä ja kirjoittamista

Muotokuvamaalaus on vain yksi osa töistäni, jota teen. Kuvataiteen lisäksi teen valokuvauskeikkoja. Olen ollut päätoimittajana Kulttuurilehti Eliaksessa v. 2016–2023 sekä 2000-luvun alkupuolella Liikkuva Päijät-Häme -lehdessä. Valokuvaus ja kirjoittaminen, tiedonvälitys ovat lähellä sydäntäni. Olen myös kirjoittamassa elämäkertaa appiukostani, Pekka Suomisesta, mutta työ on erittäin hidasta, sillä teen sitä muiden töiden ja arjen ohessa, jos/kun aikaa sille jää.