Tervetuloa lukemaan muotokuvamaalarin ateljee-uutisia. Taiteilijablogini täydentyy pikku hiljaa.
Etusivu – Taiteilijan kuulumisia vuonna 2024
Noin kahdeksan piirrosta kuvittamastani Presidenttianagrammit-kirjasta on nähtävillä Rautavaaran kirjastossa. Avajaiset ovat keskiviikkona 21.8.2024. Itse en valitettavasti pääse paikalle.
Kirjan kirjoittaja, enontekiöläinen Kari Vienola on näyttelyn puuhamies ja varmasti paikalla kertomassa anagrammien syntyhistoriasta hauskalla tavallaan. Kari on erikoistunut anagrammeihin ja palindromeihin.
Kirjan anagrammit ovat Suomen presidenteistä. Tarja Halosen anagrammi on Lennart ohjaa, ja sen takia kirjan kannessa on Viron presidentti Lennart Meri ohjaamassa venettä, jossa Tarja Halonen on kyydissä. Olen piirtänyt kuvat Karin ehdotusten perusteella ja jotkut kuvat keksin anagrammeihin ihan itse.
Anagrammi syntyy siten, että otetaan joku sana tai nimi ja laitetaan sen kirjaimet uuteen järjestykseen keksimällä uusi sana. Esimerkiksi minun taiteilijanimeni Sirpa Papinaho anagrammi on Hop, nirppa aasi.
Mikäli haluat saada muotokuvamaalauksen tiettynä ajankohtana, kannattaa olla hyvissä ajoin liikkeellä. Tällä hetkellä (20.7.2024) muotokuvien tilauskalenterini tälle vuodelle on ilahduttavasti täynnä.
Kesäkuun 10. päivä 2024 oli Oulun yliopistossa, Lääketieteelliseen tiedekunnan päärakennuksessa, Leena Palotie -salissa maalaamani professori Marjo-Riitta Järvelinin muotokuvamaalauksen paljastustilaisuus. Muotokuvataulu ja taiteilija saivat kovasti kehuja, kun taulun malli, Marjo-Riitta, tilaajat ja yleisö olivat muotokuvamaalaukseen tyytyväisiä. Se tietenkin tuntui mukavalta. Näin työ sai erittäin mukavan päätöksen.
Paljastustilaisuus oli juhlava, ja itselleni tietenkin ikimuistoinen. Taulun molemmin puolin seisoi airueet yllään sinivalkoiset airutnauhat. Puheita pidettiin, myös englanniksi, koska yliopisto on kansainvälinen ja yleisössä oli ulkomaalaisia henkilöitä.
Taulu oli sijoitettu suuren auditoriomaisen tilan etuosaan liikuteltavan seinäkkeen korokkeelle tummien samettisten kankaiden taakse piiloon odottamaan paljastamista. Juuri ennen taulunpaljastusta oli taiteilijan puheenvuoro. Kerroin muotokuvataulun maalaamisen vaiheista ensin suomeksi ja sen jälkeen lyhennellyn version englanniksi.
Paljastustilaisuuden jälkeen oli kahvitilaisuus. Sattui hauskasti, että saapuessamme Ouluun junan käytävän toisella puolella vieressämme istui ulkomaalainen nainen, joka kirjoitteli paljon tietokoneellaan. Yhdessä vaiheessa vaihdoimme muutaman sanan englanniksi hänen kanssaan, kun naiskonduktööri kävi kertomassa matkustajille toimimattomista kovaäänisistä ja kuulutusten puuttumisesta. Tietokoneellaan tekstiä naputteleva nainen kääntyi puoleemme, kysyi puhummeko englantia ja tiedusteli mitä konduktööri äsken kertoi. Jostain syystä minulle tuli tunne, että hän on menossa samaan paikkaan kuin me, Oulun yliopistoon – ja iloksemme tapasimme toisemme uudelleen taulunpaljastustilaisuudessa, kun istuimme samassa kahvipöydässä. Toki tunnistin hänet jo heti, kun hän astui sisään auditorioon ja asettui istumaan yleisön joukkoon. Aavistukseni osui oikeaan.
Taulun maalaamisen vaiheista voi lukea lisää vuoden 2023 sivulta, puolivälistä.
Koska lomailu on jäänyt vähiin, halusin viettää aviomieheni kanssa taulunpaljastustilaisuuden yhteydessä lyhyen kotimaan loman.
Päätimme olla kaksi yötä Oulussa, joten meille jäisi mukavasti aikaa kierrellä kaupungissa, käydä syömässä ja kahveilla, ja vain katsella nähtävyyksiä. Yöpymispaikaksemme valitsimme Scandic Oulu Station -hotellin, joka oli mukavan rauhallinen ja sopivalla paikalla.
Taulunpaljastuksen jälkeisenä päivänä lähdimme bussilla Oulun Automuseoon, joka sijaitsee Kiviniemen kaupunginosassa Oulun eteläpuolella. Siellä riitti ihasteltavaa: paljon entisöityjä klassikkoautoja, mutta myös itse rakennus, autohalli oli sisältä upea. Automuseoissa on aina käytävä, jos sellainen on lähellä.
Matkustimme Ouluun mukavasti junalla Tampereen kautta mennen tullen. Vaikka junamatka kesti vähän yli viisi tuntia suuntaansa, ekstra-luokassa se oli oikein mukavaa ja rentouttavaa.
Helmikuussa 2024 kävimme hakemassa Kuusankoskelta Valusampo-valimosta patsaani, joka on valettu pronssiin. Patsaan nimi on Laulumies.
Patsaan mallina on ollut laulua vuosikausia harrastanut aviomieheni, joka on ollut mukana tunnetussa ja arvostetussa Ylioppilaskunnan Laulajat -kuorossa (alkaen 1984–) sekä Laulumiehet-kuorossa (alkaen 2008-). Hänen äänialansa on bassobaritoni. Hän on myös ollut laulamassa monissa kuorojen levytyksissä, joita voi silloin tällöin kuulla radiossa molemmilta kuoroilta. Lisäksi hän on ollut joissakin YL:n kesäkuoroissa solistina. Patsaassa miehelläni on päällään frakki, joka on hänen esiintymisasunsa.
Esiintymismatkat em. kuorojen kanssa ovat vieneet laulumiestäni ympäri maapalloa: Japaniin, Amerikkaan, Kanadaan, Espanjaan, Saksaan, Englantiin, Tanskaan ja Ruotsiin. Nyt mieheni ei enää ole aktiivinen laulaja, vaan on mukana vain joissakin kuorojen yhteisissä tilaisuuksissa, kuten perinteisessä Ullanlinnanmäellä pidetyssä ylioppilaiden vappupiknikin aamunavauksessa, jonka YLE on myös vuosittain radioinut.
Mieheni on myös opiskellut yksinlaulua 15 vuotta, joista 9 vuotta oopperalaulaja Jorma Elorinteen oppilaana, ja hän on ollut mukana myös Sibeliusakatemian Oopperastudion tuotannossa sekä Ryhmäteatterissa näyttelijänä ja muusikkona.
Aloitin patsaan tekemisen piippusavella jo syksyllä 2022 Harjulan kansalaisopiston kuvanveistoryhmässä. Patsaan aiemmista vaiheista voi lukea vuoden 2023 sivulta.
Huhtikuussa vein patsaani Harjulan kansalaisopiston kevätnäyttelyyn Fellmanniaan, Kirkkokatu 24:ään Lahteen. Näyttely oli viiden päivän mittainen: 11.–12.4. ja 15.–17.4.2024.
Etusivu – Taiteilijan kuulumisia vuonna 2024
Taiteilijan kuulumisia v. 2023 – Taiteilijan kuulumisia v. 2022