Etusivu

Elävän näköismuotokuvan maalaaminen ei ole vain tekninen suoritus, jossa laitetaan värit, valot, varjot ja mittasuhteet kohdalleen kopioimalla mitä näkee, vaan se on myös kuvattavan henkilön persoonallisuuden, hengen ja elämänenergian aistimista, ja sen aistimuksen siirtämistä kankaalle taiteen keinoin ja taiteen välinein, esimerkiksi öljyvärein maalaamalla.

Rajaus lyijykynämuotokuvasta, vain silmät. Silmät ovat sielun peili.

Rajaus piirtämästäni lyijykynämuotokuvasta. Kenen silmät?

Ihmisen henki, elämänenergia näkyy ja välittyy silmistä – silmät ovat sielun peili. Siksi silmät ovat muotokuvissani tärkeässä osassa. Silmistään ihminen tunnistetaan.

 

Elävä muotokuva

Monet taiteilijat ja taideopettajat sanovat, että muotokuvat tulisi tehdä aina elävästä mallista, ei pelkästään vain valokuvista maalaamalla tai piirtämällä, koska silloin ei saa muotokuvaan elävyyttä. Vaikken tapaisi koskaan valokuvassa olevaa henkilöä, luon ”yhteyden” häneen tutkimalla valokuvaa. Toki mielelläni tapaan mallina olevan henkilön, jos mahdollista, jolloin voin tarkistaa näköisyyden muotokuvan ja saamieni valokuvien suhteen, mutta olen maalannut ja piirtänyt muotokuvia niin, että en ole koskaan tavannut mallia, mutta olen lähettänyt vaihekuvia muotokuvasta tilaajalle kommentoitavaksi ja tilaaja on kertonut mitä asioita tulisi korjata, jotta muotokuva vastaa tilaajan mielikuvaa mallista.

Aleksis ja herra Hakkarainen. Puuvärikynäpiirros.

Aleksis ja herra Hakkarainen. Puuvärikynäpiirros.

Kun katselen ihmistä, tai valokuvaa hänestä, hänen silmiään, katsettaan, olemustaan, aistin hyvin pian elämänenergian, hengen tai sielun, ja saan mieleeni monenlaisia mielikuvia. Mielikuvat herättävät henkilön eloon, antavat vihjeitä millainen henkilö on luonteeltaan. Elävät mielikuvat ohjaavat minua kohti elävää näköismuotokuvaa. Ja tietenkin: mitä parempi valokuva, sitä parempi muotokuva.

Monet muotokuvamaalauksiani ja -piirroksiani katsoneet ovat sanoneet, että muotokuvani ovat eläviä ja niistä saa voimaa. Silloin olen onnistunut, kun taulun katsoja pysähtyy katsomaan taulujani pitemmäksi aikaa; kun jokin liikahtaa hänen ajatuksissaan ja hän aistii jotakin taulussa olevasta henkilöstä tai taulun tekijästä, tai mitä tunteita taulun katsominen hänessä ikinä herättääkään.

Valokuvat muotokuvataulua varten

Mielelläni tapaisin muotokuvataulun mallin henkilökohtaisesti, jos mahdollista, ja ottaisin hänestä itse valokuvia, ettei tule tekijänoikeuskiistoja ja yhdessä päätetään mistä valokuvasta muotokuva tehdään, mutta muotokuvan elävyyden aikaansaamiseksi henkilön tapaaminen kasvotusten ei ole välttämätöntä.

Mallin valokuvaaminen onnistuu hyvin, sillä valokuvaus on toinen ammattini. Opetan valokuvausta kansalaisopistossa (Toimela, Helsinki, 2015- ja Harjula, Lahti 2007-2015) ja olen tehnyt hää-, hautajais-, perhe- ja yritysjuhlavalokuvauskeikkoja. Lisäksi olen ollut päätoimittajana Liikkuva Päijät-Häme -lehdessä, johon otin lehden kansikuvat juttujenteon lisäksi.

Valokuvan ottamiseen on hyvä varata aikaa puolesta tunnista tuntiin, ja kuvat voi ottaa luonani tai voin tulla sovittuun paikkaan. Taulun tarkoituksesta riippuen kuvauspaikka voidaan myös sopia erikseen, mikäli muotokuvan taustaan halutaan joku tietty miljöö. Lisäksi jos halutaan varmistaa taulun sopivan väreiltään tiettyyn paikkaan, käyn mielelläni katsomassa tulevan sijoituspaikan värityksen.

Mikäli en tapaa mallia henkilökohtaisesti, mallivalokuvan tulisi olla sellainen, että näen silmien yksityiskohdat melko tarkkaan. Lähikuvat mallin kasvoista (passikuvamainen kuvarajaus) ovat hyviä silmien yksityiskohtien näkemiseksi, mutta kuva ei saa olla liian läheltä otettu, sillä kamera vääristää mittasuhteita. Liian läheltä valokuvatessa kuvaan tulee tynnyrivaikutelma: nenästä tulee suurempi kuin se todellisuudessa onkaan yms. Valokuvat, joissa malli on koko-/puolivartalokuvassa käyvät apukuviksi, kun halutaan rinta- tai puolivartalomuotokuva.

Jos valokuvien laatu askarruttaa, ovatko ne riittäviä muotokuvamaalaukseen tai -piirrokseen, kannattaa ottaa yhteys ja katsotaan yhdessä millaisia valokuvat ovat, mistä niistä voisi muotokuvan tehdä. Voin tehdä muotokuvan useita valokuvia apuna käyttäen, jos yhtä, sopivaa valokuvaa ei ole.

Muotokuva ei saa katsoa nurkkaan

Kun otan valokuvia muotokuvataulua varten tai teen muotokuvan valmiista valokuvista, haluan mielelläni tietää mihin taulu sijoitetaan, koska se määrää taulun koon, mutta myös sen mihin suuntaan henkilö muotokuvassa katsoo, sillä henkilö ei saa katsoa nurkkaan, hän ei saa joutua nurkkaan häpeämään, vaan muotokuvassa esiintyvän henkilön katseelle pitää olla huoneessa tilaa.

Lisäksi haluan mielelläni myös tietää etukäteen taulun tarkoituksen: onko se tilausmuotokuva olemassa olevaan taidekokoelmaan, onko se lahjataulu pyöreitä vuosia täyttävälle vai muistoksi isovanhemmille lapsenlapsista, sillä se saattaa vaikuttaa tapaan, jolla muotokuvataulun maalaan tai piirrän.

En suoraan kopioi valokuvaa, kun teen muotokuvaa, vaan teen muutoksia taustaan, joihinkin väreihin, valoihin ja varjoihin sen mukaan millainen tunne muotokuvattavasta henkilöstä minulle välittyy ja millaiset ovat tilaajan toiveet muotokuvan suhteen.

Kun teen muotokuvan, joka katsoo silmiin, se seuraa katseellaan taulun katsojaa joka puolelle huonetta. Sen katsetta ei pääse pakoon. Kokeile vaikka: Katso alla olevan videon esikatselukuvan tyttöä. Katso häntä silmiin ensin suoraan edestä, siirry sitten kauemmas vasemmalle ja sen jälkeen kauemmas oikealle, ja tarkkaile seuraako tytön katse sinua.

Video maalauksistani ja piirroksistani

(3 min 20 sek)